Podcasts de história

The Rise of Militant Islam: Uma visão interna da falha em refrear a Jihad Global, Anthony Tucker-Jones

The Rise of Militant Islam: Uma visão interna da falha em refrear a Jihad Global, Anthony Tucker-Jones


We are searching data for your request:

Forums and discussions:
Manuals and reference books:
Data from registers:
Wait the end of the search in all databases.
Upon completion, a link will appear to access the found materials.

The Rise of Militant Islam: Uma visão interna da falha em refrear a Jihad Global, Anthony Tucker-Jones

The Rise of Militant Islam: Uma visão interna da falha em refrear a Jihad Global, Anthony Tucker-Jones

Apesar da capa um tanto sensacionalista, este é um livro altamente detalhado e instigante que narra as campanhas das potências ocidentais contra a ameaça do Islã militante. Este é um livro muito detalhado e bem escrito que não demoniza ou idolatra o terrorista islâmico e não é lento para criticar a política ocidental que (como o livro ilustra) tantas vezes tornou o problema muito pior e apenas ajudou a espalhar involuntariamente o extremismo e a violência para outras pessoas estados. Os 22 capítulos do livro cobrem uma ampla gama de países, não apenas o Afeganistão e o Oriente Médio, com detalhes de conflitos na Somália, Chechênia, Kosovo, Egito, Sudão, Iêmen, Iraque, Argélia e Síria.

Os detalhes e as interconexões internacionais são complexos e às vezes difíceis de acompanhar, mas o livro faz um bom trabalho ao ilustrar como a ação em um estado se espalha e afeta outros. Ele também mostra como a guerra contra o terrorismo se tornou semelhante a tentar atingir um alvo em movimento enquanto os terroristas se mudam quando um Estado não se torna mais seguro. Capítulos sobre a Bósnia e a Síria ajudam a preencher as lacunas e conexões com o Afeganistão que a maioria das pessoas desconhece e mostra como os Estados que abrigaram grupos terroristas e forneceram refúgios seguros de repente se tornaram vítimas dos mesmos terroristas e enfrentaram desestabilização interna. Alguns dos capítulos mais interessantes são aqueles que detalham a evolução do uso de drones armados na guerra contra o terrorismo, o que dá uma ideia do futuro da guerra de contra-insurgência.

Embora corretamente crítico do Ocidente, o livro retrata o líder do Islã militante como um pouco melhor em sua organização e dissipa alguns dos mitos de guerrilheiros organizados e corajosos e mais de uma organização em constante fuga e lentamente erodida. Apresenta a ideia de que, embora a guerra contra o terrorismo esteja longe de terminar, ela está sendo vencida lentamente pelo Ocidente, embora muitas vezes mais por sorte do que por julgamento e pura determinação do Ocidente. É com essa nota cínica, mas estranhamente esperançosa, que o livro termina. Isso sugere que a guerra de terror não será vencida com um estrondo, mas terminará com um gemido, se extinguindo lentamente ao longo da próxima década.

Autor: Anthony Tucker-Jones
Edição: Brochura
Páginas: 256
Editora: Pen & Swordd
Ano: 2010



Kobo Rakuten

Por el momento no hay art & # 237culos en tu carrito de compra.

* Sem compromisso, cancele a qualquer momento

Disponível el:
Disponível el:

1 audiolivro mensal

+ Teste GRATUITO de 30 dias

Receba 1 crédito todos os meses para trocar por um audiolivro de sua escolha

* Sem compromisso, cancele a qualquer momento

* Sem compromisso, cancele a qualquer momento

Disponível el:
Disponível el:

1 audiolivro mensal

+ Teste GRATUITO de 30 dias

Receba 1 crédito todos os meses para trocar por um audiolivro de sua escolha

* Sem compromisso, cancele a qualquer momento


The Rise of Militant Islam: A visão de um insider sobre o fracasso em refrear a Jihad Global, Anthony Tucker-Jones - História

No final da Guerra Fria, a proliferação de Armas de Destruição em Massa substituiu a União Soviética como o novo inimigo da paz mundial. Os estados párias com armas de destruição em massa tornaram-se o inimigo nº 1. O significado do crescente desgosto do islamismo militante com a política externa ocidental e a aparente indiferença ao sofrimento dos muçulmanos em todo o mundo passou despercebido até que fosse tarde demais.

Em Rise of Militant Islam Anthony Tucker-Jones examina de uma perspectiva interna e rsquos como a inteligência ocidental interpretou erroneamente todos os eventos marcantes na estrada para o 11 de setembro e finalmente falhou em refrear a jihad global. O ataque de 11 de setembro provocou uma & lsquoWar on Terror & rsquo que ainda não conseguiu conter totalmente a ameaça da jihad global ou levar o líder Osama bin Laden à justiça.

Anthony Tucker-Jones, que serviu no Estado-Maior de Inteligência de Defesa, no Ministério da Defesa Britânico e na organização de avaliação de inteligência superior, ganhou uma visão inigualável de insider & rsquos da guerra crescente contra o terrorismo e como as agências de inteligência do Oeste andavam erradas em quase todas as esquinas. Ele rastreia a ascensão do terrorismo internacional e suas redes em todo o mundo muçulmano, no Afeganistão, nos Bálcãs, na Argélia, na Chechênia, na Somália e em todo o Oriente Médio, e ele descobre as conexões entre eles. Ele mostra como a chave para o crescimento da Al Qaeda como uma organização terrorista global não foi apenas o surgimento de Osama bin Laden, mas também a crescente compreensão da guerra assimétrica que a CIA ensinou aos jihadistas anti-soviéticos no Afeganistão na década de 1980.

Sobre o autor

Anthony Tucker-Jones é um ex-oficial de inteligência de defesa e um especialista amplamente publicado em conflitos regionais, contra-terrorismo e guerra armada e aérea. Ele é autor de mais de trinta livros, é correspondente em segurança e terrorismo do intersec - The Journal of International Security e é freelancer para o Channel 4 News.


Sisällysluettelo

"Islamismi" em 2000-luvulla yleistynyt sana, joka eurooppalaisten sanakirjamääritelmien mukaan tarkoittaa, että islamilaisten periaatteiden tulee ohjata julkista elämää ja politiikkaa. [1] [5] [6] Islamistisina liikkeinä on lueteltu muun muassa Muslimiveljeskunta, Al-Qaida, ISIS, Taliban ja saudi-arabialainen wahhabismi. [5] Läntisissä ateotusvälineissä käsite on viitannut ryhmiin, jotka haluavat perustaa šariaan perustuvat islamilaisen valtion, usein väkivaltaisesti ja läntisiä ihmisoikeuksia loukaten. Näin käsite em saanut poliittisen ääriliikkeen leiman. Islamistit katsovat tyypillisesti, että Profeetta Muhammed ja neljä oikeaan johdettua kalifia perustivat Jumalan lain mukaisen islamilaisen valtion, ja että sen tulisi olla mallina muslimeille myös nykyisin. [7]

Islamismin voisi lyhimmin määritellä vaatimuksena perustaa kaikki lainsäädäntö islamilaiseen lakiin eli šariaan. Šaria on islaminuskon ydin, joka kertoo, miten muslimin tulisi toimia ja miten koko yhteiskunta tulisi järjestää. [8] [9] Al-Azhar -yliopisto em vuonna 1991 hyväksynyt šariakäsikirjan Confiança do viajante päteväksi ja oikeaoppisten sunnimuslimien elämää ohjaavaksi. [10] Joseph S. Spoerlin mukaan kirja em erinomainen opas al-Bannan ja muslimiveljeskunnan maailmankatsomukseen. [11] Kirja toteaa, että muslimioppineiden keskuudessa ei ole erimielisyyttä siitä, että kaikkien uskovia koskevien lakimääräysten lähde em Jumala. [10] Näin asian ymmärtävät myös islamistiset ääriliikkeet Tällä tavalla ymmärrettynä islamismi kuitenkin tarkoittaisi täysin samaa kuin islaminusko yleensä. Tätä johtopäätöstä on usein haluttu välttää. Läntiset tieotusvälineet ovat esimerkiksi määritelleet, että islam em uskonto, kun taas islamismi em äärisuuntaus, joka haluaa korvata maallisen lain šarialla. [12]

Šarian kannatus muslimien keskuudessa Muokkaa

Useimmissa islamilaisissa maissa muslimien enemmistö kannattaa šarian säätämistä koko yhteiskuntaa ohjaavaksi viralliseksi laiksi. [13] PEW -tutkimuskeskuksen kansainvälisen kyselyn mukaan vuonna 2013 asian kannatus oli hyvin laajaa Lähi-idän valtioissa (71-91%) Libanonia (29%) lukuun ottamatta. Etelä-Aasiassa kannatus oli myös laajaa (82–99%), samoin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (esim. Etiopia 65%, Nigéria 71%, Níger 86%). Venäjällä kannatus oli 42% ja Turkissa 12%. Alinta se oli Euroopassa Balkanin maissa, missä šarian halusi yleiseksi laiksi vain 12–20% [13]

Šarian kannatus muslimien keskuudessa oli yhteydessä suurempaan uskonnollisuuteen. Muslimit, jotka rukoilivat säännöllisesti, myös kannattivat islamismia muita useammin. [13] Kaikki šariaa kannattavat muslimit eivät silti hyväksyneet sen ankarimpia rangaistuksia. Esimerkiksi Palestiinan muslimeista vain 84% hyväksyi kivityskuoleman aviorikoksesta ja 66% kuolemantuomion islamin hylkäämisestä. [13]

Edes muslimienemmistöissä maissa šaria ei ole ainoa lakiperuste. Selkeimmin se on käytössä Saudi-Arabiassa, Iranissa, Afganistanissa ja Sudanissa. Toisissa maissa, kuten Indonesiassa, Bangladeshissa ja Pakistanissa perustuslaki ja lainkäyttö ovat pitkälle maallisia, mutta šariaa sovelletaan perheasioihin. Eri uskonnollisilla ryhmillä on oma lainsäädäntönsä muun muassa Intiassa ja Israelissa, joissa šaria on lainkäytön perustana muun muassa avioliiton solmimisessa ja perintöasioissa musien keskuudessa.

Poliittinen islam eli vaatimus šaria- yhteiskunnasta on keskeinen osa islamia uskontona. 1300-luvulla kirjoitettu sunni-islamin klassinen šaria -käsikirja Umdat al-Salik kertoo, että islamilaisella yhteisöllä tulee olla yksi kalifi, joka suojelee uskontoa ja Pyhää Lakia ja hoitaa maallisia asioita. [14] Juuri kalifaatin perustaminen, šarian käytäntöön pano ja islamin saattaminen ylivaltaan poliittisena voimana ovatkin islamistien olennaiset päämäärät. Esimerkiksi sunnalaisen muslimiveljeskunnan tärkeä johtohahmo Jusuf al-Karadawi totesi 1990 kirjoittamassa manifestissa “liikkeen islamilaisen” tarkoituksen olla “organisoitua ja kollektiivista työtä, jota tehdään palauttaakseen islamin johtoasema yhteiskunnassa”, ja asettaakseen uudelleen valtaan “islamilainen kalifaattijärjestelmä Sarian vaatimusten mukaisesti”. [15]

Šarian vaatimuksiin myös kuuluu, että kun kalifaatti em perustettu, kailfin tulee käydä jihadia kaikkia muita ihmisiä vastaan, kunnes heistä tulee muslimeita. [16] Em kuitenkin laitonta tappaa ei-muslimia, jos hänelle em myönnetty suojeltu dhimmi -asema. [17] Ortodoksisen sunnalaisen käsityksen mukaan kalifilla on toisin sanoen velvollisuus antaa ei-islamilaisille valtioille aluksi kutsu (dawa) islamiin, ja sikäli kuin tästä kieltäydytään, julistaa pyhä sota valtion alistamiseksi islamin alaisuuteen.

Jotkut asiantuntijat, esimerkiksi ranskalainen filosofi ja aatehistorioitsija Rémi Brague, ovat pitäneet erottelua islamin ja islamismin välillä perusteettomana. [3] Islamismi-sanalla viitataan yleensä moderneihin poliittisen islamin muotoihin, jotka ovat syntyneet vastustamaan islamilaisen sekulaaria kehitystä ja vaatineet paluuta oikeaoppiseen islamin muotoihin, jotka ovat syntyneet vastustamaan islamilaisen sekulaaria kehitystä ja vaatineet paluuta oikeaoppiseen islamin muotoihin, jotka ovat syntyneet vastustamaan islamilaisen sekulaaria kehitystä ja vaatineet paluuta oikeaoppiseen islnatielevamiin, jonka suhteen tulkini kuitenkin vaihtest. Modernia islamismia edustavien liikkeiden enemmistö em syntynyt 1900 luvulla, niillä mutta em kuitenkin koko joukko historiallisia esikuvia islamilaisissa herätysliikkeissä, jotka syntyivät pyrkimyksenä palauttaa “oikeaoppinen” islam Takaisin valtaan, kun vallitsevien tulkintojen katsottiin erkaantuneen siitä liiaksi. Eräs tunnetuimmista keskiajan revivalisteista oli Ibn Taymiyyah, joka vaikutti suuresti modernin salafismin ja valtion da Arábia Saudita perustajahahmona yleisesti pidettyyn Muhammad ibn Abd al-Wahhabiin. Wahhabismi vaikuttaa voimakkaasti useimpien nykyaikaistensunni-islamististen liikkeiden taustalla.

Modernin islamismin tärkeä myöhempi taustahahmo oli intialainen, sittemmin pakistanilainen lakimies Sayyid Abul Ala Maududi (1903–1979), jonka kirjoituksista suuri osa käsitteli šariaa, puintoa ja ihmisohomeu asi-hmiso-oliana 1972, halintonja ja ihmisoikeu asi-huustami as ihmisoikeu 1972. Halinton ja ihmisoi-olia asi-hmisoi-oleria 1972. lähde? Maududi kannatti islamilaisen Pakistanin muuttamista šuura-tuomioistuinten tulkitseman šarian mukaan hallituksi. Hänen vaikutusvaltaisin teoksensa oli Risalat Diniyat. Maududin ideat vaikuttivat muun muassa Muslimiveljeskuntaan, kenen mukaan? joka perustettiin liberaalin islamilaisuuden kritiikiksi Egyptissä 1900-luvun alussa. Muslimiveljeskunta käytti mottonaan julistusta ”Koraani em perustuslakimme.” Järjestö on tänään öljyrikkaiden arabimaiden rahoituksen ansiosta keskeinen ja vaikutusvaltainen länsimaisten muslimiyhteisöjen edustaja.

Muslimiveljeskuntaan kuulunut liikkeen keskeinen ideologu Disse Qutb em etenkin radikaalille islamismille ja jihadismille tärkeä taustavaikuttaja. Esimerkiksi teoksessaan Ma'alim fi al-Tariq (inglaterra Milesstones) Qutb hyökkää Jahiliyyah-järjestelmäksi kutsumaansa länsimaista sekularismia vastaan ​​ja esittää vaihtoehdoksi fundamentalistista islamilaista hallintoa. Qutb on tärkeä taustavaikuttaja monien radikaalien salafistijärjestöjen taustalla, mukaan lukien Al Qaida ja ISIS. Egyptiläinen Tariq al-Bishri em rinnastanut Qutbin mainitun teoksen Leninin pamflettiin Mitä on tehtävä? ' (venj. Что делать?), missä modernin kommunismin perustaja luonnosteli teoriansa siitä, mitä kommunismi eroaa sosialismista. [18] Qutbista voidaankin sanoa, että hän pyrki rakentamaan radikaalista islamismista globaalin vallankumouksellisen liikkeen, jonka viime kätisenä pyrkimyksenä oli Qutbin mukaan Jaliyyah-järjestelmän hävittäminen kaikkialta, päämäärä, jolle tänään kaikki radikaalit islamistiryhmät ovat omistautuneita.

Eri islamististen järjestöjen tavat pyrkiä päämääräänsä vaihtelevat huomattavasti. Missä radikaali-islamistiset organisaatiot kuten Al Qaida tai ISIS soveltavat terrorismia jihadin muotona, esimerkiksi muslimiveljeskunta suosittelee nykyisin dawaa, dialogia ja muito rauhanomaisia ​​keinoisaltaja, vaivkka järjestina Haettiutikita o terrorismo. Opista käytetään nimeä ”wassatiyya”, mikä tarkoittaa yhdenlaista kolmatta tietä ekstremismin ja sekularismin välillä. [15] Monet asiantuntijat kuitenkin katsovat, että kyseessä on puhtaan Strateginen painotus, eikä järjestöllä ortodoksiseen islamiin sitoutuneena ole mitään periaatteellisia estoja uskontonsa ja kannattamansa vaiskattamansa polirittiselmis vais kannattamansa polärittiselent. Esimerkiksi ranskalais-italialainen politiikan tutkija Alexandre del Valle katsoo veljeskunnan ja ISISin päämäärien olevan olennaisesti samoja - kalifaatin perustaminen ja islamin (Sarian) täytäntöön Pano kaikkialla maailmassa (järjestön avoimesti julistama päämäärä) ja nimenomaan ankarasti / fundamentalistisesti tutlkitussa muodossa. del Valle em myös argumentoinut rauhanomaista strategiaa soveltavien islamistien, joita hän kutsuu "kielen leikkaajiksi", käyttävän terrorismia soveltavien islamistien eli "kurkun leikkaajien" brutaalia väkivaltaa markkinointistrategiana "poliittisen korrektiuden" ilmapiiriä hyväksikäyttäen: kun terrori-Isku tapahtuu, saavat rauhanomaiset islamistit tilaa julistaa, miten "terrorismi ei ole oikeaa Islamia" (tai mahdollisesti syyttävät tapahtumista Israelia tai Yhdysvaltoja), ja miten terrori uhkaa ennenkaikkea muslimeja itseään, koska se leia mais islamofobiaa - NYT siispä em entistäkin tärkeämpää jatkaa taistelua islamofobiaa vastaan ​​ja tukea sen uhkaamia "rauhanomaisia ​​muslimeja", jollaisena muslimiveljeskunnan radikaalit itsensä esittävät. [19]

Euroopassa vaikuttavan veljeskunnan eräs keskeisimmistä taustavaikuttajista oli Hassan al-Bannan entinen sihteeri, Sveitsiin Egyptistä järjestön jäseniin kohdistunutta vainoa paennut Said Ramadan. Ramadanin perustamasta ja rahoittamassa da Arábia Saudita Geneven islamilaisesta keskuksesta tuli Euroopan muslimiveljeskunnan keskus. Sen uskonoppineiden joukossa olivat myös intialaiset Mohammed Hamidullah ja Maulana Abdul Hassan Ali al Nadwi. Ramadan oli myös mukana perustamassa vaikutusvaltaista sunnirevivalistien saudiarabialaista islam-tulkintaa maailmanlaajuisesti ajavaa kattojärjestöä Liga Mundial Muçulmana. Sveitsin kansalaisuuden omaava Tariq Ramadan, länsimaiden tunnetuin muslimi-intellektuelli, em Saidin pojanpoika.

Ensimmäiset merkittävät islamismin sovellukset olivat kenraali Muhammad Zia ul-Haqin uudistukset Pakistanissa ja Iranin islamilainen vallankumous 1979.

Vuonna 1991 Algerian Islamilainen pelastusrintama oli voittamassa vaalit, mutta armeija keskeytti ne, ja puolue kiellettiin. Tästä seurasi sisällissota argelina.

Shiialaista islamismia edustavat ennen kaikkea Ajatollah Khomeinin vallankumouksen jälkeinen Iranin hallinto sekä Libanonin Hizbollah.

Islamistiset puolueet ovat 2000-luvulla saavuttaneet menestystä vapaissa vaaleissa muun muassa Palestiinassa, jossa islamistinen Hamas saavutti vaalivoiton 2006 ja Irakissa Saddam Husseinin syrjäyttämisen jälkeen.

Ns. Arabikevään jälkeen islamistit ovat saavuttaneet laajaa kannatusta myös Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Vuonna 2011 Líbia sisällissodan voittanut osapuoli julisti maan hallinnon perustuvan šaria-lakiin. [20]

Egyptissä laillistettu Muslimiveljeskunta sai liittolaisineen vaaleissa enemmistön sekä ala- että ylähuoneeseen ja samalla myös komiteaan, joka alkoi kirjoittaa Egyptille uutta perustuslakia. Yhdessä äärikonservatiivisen islamistipuolueen kanssa valta parlamentissa oli 70-prosenttinen. [21]

Poliittiset vastustajat syyttävät Turkkia hallitsevaa oikeistolaista AKP-puoluetta islamistiseksi, vaikka Turkin laki kieltää uskonnolliset puolueet. Vuoden 2007 vaalikamppailun aikana nousi kohu puolueen ministerien vaimojen käyttämistä huiveista. AKP itse pitää itseään konservatiivisena puolueena ja se kuuluukin tarkkailijana Euroopan kansanpuolueeseen.

Euroopassa on maahanmuuton myötä alkanut toimia useita liikkeitä, jotka pyrkivät šarian mukaiseen lakiin ainakin muslimivähemmistölle. Järjestöjen, jotka edustavat lähinnä sunnalaista islamia, rahoitus tulee ennen kaikkea öljyrikkaista Saudi Arabiasta, Qatarista, Bahrainista ja Kuwaitista, joissa kaikissa vallalla islamin wahjutanja, turquianja, turquianja, turquianja, Tulkintakoganista, joshoja, turquianja, turquianja, turquenja, turquianja, turquenja, turquenja, turquenja, turquenja, turquenja, turquenja, turquianja, turquianja, turquianja, turquenja, turco, turco, turco, turco Wahhabismin taustalla oleva lainopillinen koulukunta vaikuttaa myös muslimiveljeskunnan taustalla, jonka edustama islamismi em yhdessä konservartiivisemman wahhabismin kanssa saanut arabimaiden tuen kautta vahvan jalansijan Euroopan moskeijoista, ja se em pyrkinyt ottamaan itselleen koko muslimiyhteisön edustajan roolin edusmiestensä ja -naistensa ja lukemattomien alajärjestöjensä kautta. [15]

Muslimiveljeskunta on paremminkin ideologinen yhteisten ideologisten vakaumusten ja yhteisen estrategista omaava ei-monoliittinen liike kuin varsinainen järjestö, eikä esimerkiksi Euroopan muslimivelheskunjintila ole muodolläskunjinalla ole muodolläskunjinita ole muodolläskunikunitäs site. Sen tärkeän ideologisen johtohahmon, União Internacional de Estudiosos Muçulmanos -komission johtohahmon ja Conselho Europeu de Fatwa e Pesquisa organisaation perustajan Jusuf al-Karadawin mukaan liikkeen päämäärä ei myöskään suinkaan rajoitu vain šarian takaamiseen muslimivähemmistölle, vaan sen viimekätisenä pyrkimyksenä on islamilaisen “kalifaattinän" kalifaattinän "kalifaattinän" kalifaattinän "kalifaattelamial" kalifaatti. Hänen mukaansa

»[I] slam tulee palaamaan Eurooppaan valloittajana ja voittajana tultuaa karkoitetuksi kahdesti. Mutta tällä kertaa valloitus ei tule tapahtumaan miekan kautta vaan saarnaamisen ja ideologian. »

Euroopan muslimiveljeskunnan verkostot olisivat tämän valloituksen eturintama. [15]

Karadawi on painottanut, miten länsimaissa elävät muslimit ”eivät ole enää vähälukuisia”, ja että heidän läsnäolonsa on pysyvää tulee lisääntymään maahanmuuton myötä. Hän pitää Euroopan islamilaista vähemmistöä välttämättömänä Muun muassa siksi, että se auttaa levittämään Allahin Sanaa maailmaan ja puolustamaan Islamia vääritulkinnoilta ja anti-islamilaisilta voimilta, mutta pitää ilmiötä toisaalta Sikali ongelmallisena, että muslimien assimiloituminen muodostaa vakavan Riskin, Silla muslimit uhkaavat menettää islamilaisen identiteettinsä ja sulautua ei -islamilaiseen enemmistöön. Islamistien olennaisena tehtävänä Euroopassa olisi rinnakkaisyhteiskunnan luominen, vetäytyminen ”muslimighettoihin”, ja islamilaisen yhteisön pitäminen tätä kautta erillään vallitsevasta kulttuurista jairpiuuurista o piupiskan. Muslimien tulisi myös luoda itselleen mahdollisuuksien rajoissa omat instituutionsa (koulunsa, lastentarhansa, kansalaisjärjestönsä, tutkimuslaitoksensa, ajatushautomonsa, hyväntekeväisyysjärjestönsä, järjestönsä, ísa-jestönsä,.). [15]

Karadawi näkee islamilaisen maailman hajanaisuuden paitsi ongelmana myös mahdollisuutena revivalistisille liikkeillä otta johtajan rooli islamilaisessa maailmassa, ja hän näkee länsimaisten vapauvien edesauttavan tässäs tehtässäss. Hän katsoo myös maallistuneiden ja uskonnostaan ​​huonosti perillä olevien muslimien olevan ideaalinen kohde ortodoksiselle käännytystyölle. Ja sanomatta asiaa suoraan, Karadawi tekee myös selväksi, että šaria laki tulisi saattaa voimaan länsimaisten yhteiskuntien muslimisaarekkeilla todetessaan, että muslimeilla tulisi olla oma ulemansa ja uskonoppineensa vastaamassa heidän kysymyksiinsä, ohjatakseen heitä ja sovitellakseen heidän erimielisyytensä. Lorenzo Vidinon mukaan järjestö em jo viimeiset 50 vuotta toiminut väsymättömästi näiden päämäärien edistämisen hyväksi kaikkialla länsimaissa, missä sillä em ollut jalansija. Šaria-lain saattaminen voimaan muslimien keskuudessa olisi tämän työn päämäärä, mitä kohti ylikansallisen Conselho Europeu de Fatwa e Pesquisa -komission perustaminen olisi ollut ensimmäinen varovainen askel. [15]

Julkisesti muslimiveljeskunta ja muut rauhanomaista Strategiaa ainakin julkisesti kannattavat islamistijärjestöt esittävätkisesti usein olevansa sitoutuneita suvaitsevaisuuteen ja uskonnolliseen vapauteen vapauteen, mutta todatellisujulisti, vapauteen, mutta todatellisujulisti, vapauteen para, mutta todatellisuudessa Esimerkiksi saksalaisten turvallisuuspalveluiden mukaan

»Islamismin uhkaa Saksalle edustavat [. ] ennen kaikkea Milli Görüs ja siihen kytkeytyneet liikkeet. Ne pyrkivät levittämään islamistisia näkemyksiä lain puitteissa. Sitten ne pyrkivät implementoimaan [. ] kaikille Saksan muslimeille ankaran tulkinnan Koraanista ja šariasta [. ] Niiden julkiseen sitoutumiseen uskonnolliseen vapauteen ja suvaitsevaisuuteen tulisi suhtautua epäluuloisesti. »

Ranskassa veljeskunnan keskusjärjestö em vuonna 1983 perustettu Ranskan muçulmano (ransk. Musulmans de France, MF, aiemmin Union des organization islamiques em França, UOIF). MF em Ranskan suurin ja vaikutusvaltaisin muslimiorganisaatio, ja se kontrolloi lukuisia maan moskeijoista. Järjestö on perustanut myös islamilaisen ”tieteen” keskuksen Institut Européenne de sciences humaines (IESH), jonka päämääränä on ilmaamien kouluttaminen. Sen tieteellisen valtuuston puheenjohtaja em Jusuf Karadawi. MF: n edustajat omaavat tutkintoja Ranskan arvovaltaisista yliopistoista ja osallistuvat uskontojen välisiin dialogeihin sekä integraatiota edistäviin ja antirasistisiin kampanjoihin yhdessä kristillisten ja yksityisten kansalaisjen kansalais. Vidino kuitenkin painottaa, ettei tämä tarkoita, että he olisivat hylänneet radikaaleja näkemyksiään, ja he ovat esimerkiksi jääneet kiinni avoimen antisemitistisistä kannanotoista ja Hamasin toiminnan puolustamis. Qutbin, al-Bannan ja muiden radikaalien oppineiden teoksia, samoin kuin Siionin viisaitten pöytäkirjoja myydään säännöllisesti järjestön tapahtumissa. [15]

Euroopassa vaikuttaa myös lukuisia muslimiveljeskunnan tai Milli Gürûksen linjaa radikaalimpia islamistisia toimijoita. Esimerkiksi Britanniassa em toiminut šaria-lakia ajava radikaalia salafismia edustava Islam4UK, joka kuitenkin kiellettiin terroristisena tammikuussa 2010. [22] [23] Belgiassa em toiminutavanlainen järjestö Sharia4Belgium. [24]

Leslie S. Lebl on kirjoittanut, että Muslimiveljeskunta ja OIC (Organização de Cooperação Islâmica) näkevät Euroopan osana tulevaa maailmanlaajuista kalifaattia, islamilaista imperiumia, jota hallitsee islamistinen versio perinteisesta islamilaisesta laista. Kilpailu ulottuu Yhdistyneisiin Kansakuntiin, missä OIC em pyrkinyt panemaan täytäntöön islamin kritiikin maailmanlaajuisen kiellon. [25]

Islamismi Suomessa Muokkaa

Muslimiveljeskunnan ja konservatiivisten wahhabistien edustama islamismi vaikuttaa myös Suomessa. Esimerkiksi Bahrainilta rahoituksen saaneen Helsingin suurmoskeijahankkeen taustalla vaikuttanut islamilainen kattojärjestö SINA on kytkeytynyt muslimiveljeskuntaan. Järjestö totesi vuonna 2009 avoimesti ajavansa veljeskunnan asiaa, mutta on sittemmin vaiennut aiheesta ja kieltäytynyt kommentoimasta sitä. Järjestö on myös kutsunut Suomeen tilaisuuksiinsa islamistisia oppineita ja saarnaajia.

Suomen Islamilainen Diyanet Yhdyskunta em järjestö, jonka taustalla em Turkin uskonnollisten asioiden virasto Diyanet. Veja em käyttänyt viime vuosina puoli miljardia dollaria moskeijoiden rakentamiseen Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. [26] Toiminta on aatteellisesti lähellä Muslimiveljeskuntaa. [27] Saksassa yhdistyksen imaameja on syytetty vakoilusta. [28] Suomessa Diyanet on imaamien avulla kerännyt tietoja Erdoganin vastustajista. [29] Suomen Diyanetin alaisuuteen kuuluvat Vantaalla, Porissa, Turussa ja Lahdessa sijaitsevat moskeijat. [30]

Jihadistit ovat aseellista jihadia hyökkäyssotana käyviä islamisteja. [31] Jihadistit jakavat maailman "islamin alueeseen" ja "sodan alueeseen". He pyrkivät väkivalloin palauttamaan yhtenäisen, islamilaista lakia noudattavan islamilaisen kalifaatin alueille, jotka ovat joskus olleet islamin alaisia ​​mutta nyt uskottomien hallussa. [32] Joidenkin mielestä jihadistien käsitykset jihadin julistamisesta, syistä ja luonteesta eroavat islamilaisen lain klassisista ja nykyajan lähteistä monilta osin ja ovat sikäli epäislamilaisia. [32] Jerusalemin Heprealaisen yliopiston professori Ella Landau-Tasseron katsoo, että jihadistien ja näitä arvostelleiden uskonoppineiden erimielisyydet vastaavat islamin piirissä normaalisti vallitsevia erllöstarian sisästarian sis. [33]


Você é um autor?

Ao longo da Segunda Guerra Mundial, o Panzerkampfwagen Mk IV provou ser a única constante na Panzerwaffe de Hitler. Era o equivalente alemão do Sherman americano e do T-34 soviético. Nesta história pictórica, o especialista militar Anthony Tucker-Jones fornece um relato conciso do design, desenvolvimento e desempenho do Mk IV em combate. O Mk IV serviu em todas as principais frentes: na França, nos Bálcãs, no Norte da África, na União Soviética e, no final da guerra, na própria Alemanha. Foi uma arma fundamental nos ataques blitzkrieg e na posterior defesa desesperada do Reich.

Usando mais de 150 fotografias raras de guerra, além de uma seleção de imagens coloridas especialmente encomendadas, Tucker-Jones ilustra como o design inicial do Mk IV foi refinado durante a guerra para conter os avanços de design em tanques aliados e armas antitanque. Embora o Mk IV nunca tenha sido produzido nos mesmos números que os principais tanques aliados, foi um dos veículos blindados mais importantes da Segunda Guerra Mundial.

Os canhões de assalto e os destróieres de tanques implantados pela Wehrmacht durante a Segunda Guerra Mundial não são tão famosos quanto os tanques como o Tiger e o Panther, mas foram notavelmente bem-sucedidos e são o tema da ampla história fotográfica de Anthony Tucker-Jones. À medida que o conflito progredia, o exército alemão teve que encontrar um uso para seus panzers obsoletos, e isso deu origem aos Sturmgeschütz sem torre ou canhões de assalto projetados para o apoio da infantaria. De 1944 em diante, eles desempenharam um papel vital na guerra cada vez mais defensiva da Alemanha nazista.

Uma seleção de fotografias raras de tempo de guerra mostra a variedade de veículos de combate blindados sem torre que foram produzidos e desenvolvidos - vários modelos do Sturmgeschütz III, o Sturmhaubitze, Jagdpanzer, Panzerjäger, Marder, Hetzer. Muitas vezes, a falta de tanques significava que esses veículos blindados eram chamados para preencher o papel do blindado, e eles provaram ser ideais durante as batalhas defensivas dos alemães na Frente Oriental, bem como na Itália e na Normandia - eles foram fundamentais para atrasar a derrota da Alemanha.

Este relato altamente ilustrado fornece uma introdução fascinante a um dos aspectos menos conhecidos da guerra blindada durante a Segunda Guerra Mundial.


The Rise of Militant Islam: Uma visão interna do fracasso em refrear a Jihad Global, Anthony Tucker-Jones - História

Esquerdistas ocidentais, comunistas e anarquistas rotineiramente clamam por “unidade” com os opressores autoritários em seus estados “socialistas” favoritos. Eles valorizam uma condenação barata que termina em fracasso.

Para marcar a campanha de arrecadação de fundos da Freedom Press para publicar A Normal Life, a autobiografia de "Greek Robin Hood" Vassilis.

Israel, ao ajudar a desenvolver a indústria dentro da República “Socialista”, garante que tem outro mercado para o comércio de seus produtos. Não só isso, mas fábricas como a mencionada anteriormente ajudam a criar a.


Christian Post - O congressista J. Randy Forbes, representando o quarto distrito da Virgínia e também co-presidente do caucus de oração, emitiu uma declaração na quarta-feira em apoio à cruz de viga de aço instalada no National 11 de setembro Memorial & amp Museum no centro de Manhattan, no local dos ataques ao World Trade Center.

A organização, American Atheists, entrou com uma ação na segunda-feira buscando a remoção da cruz, ou pelo menos ser acompanhada de símbolos de valor para outras comunidades religiosas e grupos não religiosos. (Oh sim, exatamente o que precisamos lá, um crescente islâmico)

“A tentativa de remover a cruz é outro exemplo triste e equivocado de esforços incessantes para remover todos os símbolos religiosos da vida pública”, disse Forbes. “Remover esta cruz, uma parte física da história daquele dia trágico, seria um insulto para muitos que encontraram consolo em seu simbolismo.”

Forbes observou que a cruz, composta de duas vigas de aço que se cruzam, encontradas intactas em meio aos escombros dos ataques terroristas de 2001, "serviu como um símbolo de esperança para muitos devastados pelo pior ataque terrorista da história de nosso país".

Na terça-feira, o grupo jurídico conservador Centro Americano para Lei e Justiça (ACLJ) disse que planejava apresentar uma petição de amigo para o tribunal em nome do ex-bombeiro e socorrista Tim Brown em apoio à cruz do World Trade Center.

Defenderemos agressivamente a colocação desta cruz ”, disse Jay Sekulow, conselheiro-chefe da ACLJ, em um comunicado na terça-feira. “Este memorial, uma parte poderosa da história de 11 de setembro, serve como uma lembrança constitucional dos horrores que ocorreram há quase uma década.”

Os advogados do Alliance Defense Fund (ADF) também insistem que a colocação da cruz no museu é legalmente válida e afirmam que o processo dos ateus americanos "está completamente em desacordo com a Constituição". “Nada na Constituição autoriza ateus a vasculhar a paisagem com a missão de buscar e destruir cruzes memoriais.”

Compartilhe isto: facebook

Assim:


Centro de Política de Segurança | 12 de novembro de 2010
Por Patrick Poole

Albert Einstein once defined insanity as “doing the same thing over and over again expecting different results.” At the heart of the Team B II project is the belief that the Team A approach of our government to the Islamist threat, i.e. the received wisdom of the political, law enforcement, military and intelligence establishment, has proved to be a serial failure. In fact, we would be hard-pressed to find many instances in which the government Team A actually got it right. Rather than attempt to get it right, the establishment seems content to double-down on failure.

What follows are the most egregious and glaring failures of our national security agencies’ approach. This whitepaper compiles a representative sample of ten cases, but easily a hundred or more cases could be presented. These examples range chronologically from incidents that occurred in the late 1980s and early 1990s, to events that have happened within the past few weeks prior to the publication of this paper. From the first Bush 41 Administration to the current Obama Administration, the degree of failure is non-partisan. These cases also cover the gamut of federal agencies and departments, along with a few examples on the state and local level, showing that no segment of our government holds a monopoly on failure on this issue. The problem is universal.

Each of these cases is rooted in a fundamental failure by those government officials responsible to identify the nature of the threat. At their root these examples demonstrate what Team B II author and former federal prosecutor Andrew McCarthy has called “willful blindness.” For government officials who have sworn an oath to protect and defend the Constitution, however, their “willful blindness” is a breach of their professional duty to know, to understand and to respond.

It should also be noted that each of these cases has been brought to the public and elected officials’ attention before. In most cases, no action was taken despite public outcry. We hope that the winners of last week’s election will finally take responsibility for the nation’s security and take action against this threat of Shariah and Islamic terrorism.

Sources are provided so anyone– media, public, and policymaker– can understand the extent of the problem and investigate how our political, civic and religious leadership have allowed this threat to advance so far.


The president plans to host a White House ceremony later this year for the unveiling of former President Barack Obama’s official portrait, according to sources.

History of presidential portraits »

ɽifficult moments': Gavin Newsom on the personal toll of the pandemic as a recall looms and California reopens

Yeah, those were more difficult moments than I've experienced before. Speaking by phone from the road outside Bakersfield, Newsom went on to discuss the toll the last year has taken on his four young kids, despite their advantages the reasons why California's unemployment rate is lagging behind other, more positive economic indicators what he got wrong about the pandemic and how he finds it “ironic that some of the biggest critics of cancel culture are out there promoting recalls. The following interview has been lightly edited for length and clarity.

PayPal Commerce Platform.

Accept more payment types, provide protection, and more —no matter where they are.


Assista o vídeo: Bez retuszu - Dwie twarze Islamu (Junho 2022).


Comentários:

  1. Ordland

    Simplesmente o brilho

  2. Aylward

    Eu sou final, sinto muito, há uma oferta para seguir de outra maneira.

  3. Mauk

    Entre nós dizem a resposta para sua pergunta que encontrei no google.com

  4. Carraig

    Casualmente entrou em um fórum e viu esse tema. Eu posso ajudá -lo o conselho. Juntos, nós podemos encontrar a decisão.

  5. Vihn

    Eu entro. E eu tenho enfrentado isso. Vamos discutir esta questão.

  6. Mezirn

    É uma pena que eu não possa falar agora - estou com pressa para chegar ao trabalho. Mas estarei livre - com certeza escreverei o que penso sobre este assunto.

  7. Yder

    a sala útil



Escreve uma mensagem